Ystävät

Olen miettinyt viime vuosina paljon ystäviäni.Niitä on minulla aika paljon.On myös niitä ystäviä jotka on syystä tai toisesta jäänyt ja erityisesti yksi ystäväni ketä mietin tosi usein vieläkin vaikka emme ole olleet missään tekemisissä  kohta 15 vuoteen.Koskaan en ole saanut vastausta miksi hän lopetti ystävyytemme.On ystäviä ketkä on kulkenut rinnalla ihan pikkutytöstä ja kouluajoista lähtien.Toisten kanssa olemme silloin tällöin yhteyksissä ja taas muutamien kanssa useimmin.Sitten on niin sanotut uudet ja aikuisiällä tulleet ystävät.Ystävyyskin muuttaa muotoaan emmekä pysy samoina tyyppeinä alati..On niitä ystäviä joille voi puhua niitä näitä ja taas toisia (harvoja kylläkin) ystäviä kelle voi avata kaiken, tosin niitä ei ole eikä tarvitse montaa olla.Ystävät ovat aina olleet tosi tärkeitä minulle.Itsehän olen välillä liiankin avoin ja minua voi lukea kuin avointa kirjaa,tosin se on ollut myös monesti selviytymiskeinokin.Jotkut ystävät tulevat ja valuvat vain pikkuhiljaa pois,sekin täytyy hyväksyä.Ystävyys on kahden kauppa.Ystäviltäni olen saanut paljon apua monissa elämän tilanteissa,mistä olen hyvin kiitollinen heille.Toivottavasti itsekin olen ollut apuna ja korvana.Minä olen usein se kuka ottaa yhteyttä tai soitan.Ja mitä vanhemmaksi käyn niin odotan myös yhteydenottoa sieltä toisesta päästä.Ja jos ei mitään kuulu aikoihin niin se aikakausi on luultavasti ohitse.Mielestäni ystävyyttäkin pitää hoitaa niinkuin parisuhdettakin.Yksipuolisuus ei kanna pitkälle.Ystäviä minulla on myös monen ikäisiä,useimmat saman ikäisiä  mutta myös vanhempia ja taas jokunen nuorempikin.Olen todella onnekas,että minulla on teidät kaikki ihanat Ystävät!