Elämä jatkukoon.

Heips,

Viime kerrasta taas hieman aikaa kun olen kirjoitellut  ja paljon on taas tapahtunut tai minusta ainakin tuntuu siltä.Meikästä ei sitten tullut Personal traineria.Lopetin kurssini kolmen kuukauden jälkeen pitkän pohdiskelun jälkeen  ja piti nostaa kädet ylös sekä tunnustaa itselle,että minusta ei ollut siihen.Anatomian opiskelu oli ylipääsemättömän vaikeaa ,en vaan ymmärtänyt monia sanoja ja niiden merkitystä saatikka samat latinaksi olisi  tarvinnut osata?Tosi pettynyt olo tuli kaiken kaikkiaan kun en pystynyt jatkamaan,itkun kanssa ajoin kotia kun koulusta lähdin .Nyt kun tuosta päätöksestä on jo muutama viikko niin pystyn jo ajattelemaan asioita eri kulmista ja toteamaan,että sain paljon oppia mitä voin hyödyntää omissa treeneissä.Tietoa tuli  tosi paljon ihan ähkyyn asti.On ollut huikeeta treenata täysin rinnoin kun ei tarvi miettiä eri lihaksia ja niiden tehtäviä….päntätä päähän ja opetella ulkoa.PT: llä on iso vastuu asiakkaista,että liikkeet tulee tehdyksi oikein.Kun en ole mikään stressi tyyppi niin minulleppa tuli tuo stressi,varsinkin aamuyöstä heräilin ja mietin eri lihaksia.Kirjoitin ja pänttäsin,ulkoa luin ja äänitin sekä salilla treenasin kirja kourassa tai ” asiakkaalla” harjoittelin.Kun ei jäänyt päähän niin minkäs teet?

Onnekseni tuosta ei pitänytkään tulla “ammattini” niin päätös oli senkin takia helppo.Kritiikkiä annoin kyllä eteenpäin,että eivät ihan kaikille yli 50 – kymppisille suosittelisi tuota koulua tai kertoisivat edes haasteista mitä siellä tulee vastaan.Mutta kun kyse on maksullisesta koulusta( eikä edes edullinen) niin tokihan sinne kaikki on tervetulleita.Rahastuksen maku jäi.

Näin ollen olen hyvinvointivalmentaja ja hyvä niin.Elämä siis jatkukoon niinkuin ennenkin!

Syysterkuin Sirkku

 

 

 

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *