Kaneli❤️

Koira tai joku muu eläin on varmasti ihmisen parhain ystävä.Itselläni kokemus vain koirasta nimeltä Kaneli ,joka oli kääpiövillakoira.❤️🐩23.10.2007-16.02.2018🐩❤️
Mietimme ja harkitsimme koiran ottamista noin viiden vuoden ajan, kunnes yhdellä sieniretkellä päätimme sitten ottaa lemmikin.Mieheni oli vailla metsästyskoiraa ja minä taas pientä koiraa mistä ei lähtisi karvoja kun satun olemaan siivousfriikki.Taas mietimme ja pohdiskelimme eri rotuja.Kunnes kohtalo puuttui peliin ja lapsuuden ystäväni ilmoitti,että tietää kohta syntyvän keskikokoisen villakoiran pentuja ja vielä aprikoosin värisiä.No siitä sitten innostuimme ja lähdimme katsomaan heti kun se oli mahdollista.Olihan ne valloittavia suklaasilmäisiä pentuja.No niinhän siinä kävi ,hyvin klassisesti siis,että meille varattiin yksi isosilmäinen suloisuus.
Alkoi erilaisten tavaroiden haaliminen joista osa aivan turhakkeita mitä ei koskaan edes käytetty.Sitä päivää odotettiin kuin kuuta nousevaa kun saatiiin nöpönenä kotiin.Saatiin juuri Jouluksi Kaneli meille,no se joulu meni kyllä ihan koiruuden kanssa.Sisäsiistiksi kestäminen kesti kyllä tovin mutta viimein sekin asia saatiin maaliin.
Kaneli oli viimeisen päälle seurakoira ja aina kyljessä kiinni ja seurasi meitä molempia.Kaikkiin mahdollisiin paikkoihin otettiin koira mukaan mutta olihan se meidän perheenjäsen.Kun harrastamme pyöräilyä mieheni kanssa niin pitihän se Kanelikin saada mukaan ja siitä pähkäiltiin et löytyisikö kärryä missä voitais kuljettaa.Löytyihän se,hyvä ystäväni löyti sen muistaakseni jenkeistä ,tuli meille sitten kärry,mihin olisi mahtunut ainakin neljä villistä.No hienohan se oli,ikkunat ja kaikki.Kaneli ei ihan hirveästi tykännyt siellä olla kun sattui olemaan niin kaukana meistä.Yksi reissu tehtiin ,kävimme sumiaisissa peräti ,mihin oli meiltä matkaa noin 30 kilsaa.Enempi ja vähempi haukkui kaikki mitkä liikkui.
Kanelilla alkoi naisten vaivat jo aika nuorena oli monenlaisia tulehduksia voimakkaina valeraskauksineen.Kun valeraskaus tuli niin Kaneli otti muutaman muovilelunsa mitä nuoli ja hoiti kuin oikeaa pentua,se oli kyllä liikuttavaa katsottavaa.Ei raaskittu ottaa niitä pois.Sitten mietittiin et jospa yritettäisiin pentuja tehdä niin jospa se rauhoittaisi noita tulehduksia. Partneri löytyikin aika helposti.Jalmari löytyi suolahdesta ja kerrasta onnistui ” se ” homma.Sitten jäätiin odottelemaan kun rupes nisät kasvamaan ja muutenkin koira pyöristymään.
Synnytys alkoi olla lähellä,siitä tiesin kun mittailin kuumetta niin se kertoi aika lailla synnytysajan.Kun tuli se päivä niin lähdin aamulla asioille ja mieheni jäi kotiin Kanelin kanssa ja kaikki näytti vielä ihan normilta,tosin Kaneli oli jo vetäytynyt omaan rauhaansa.Mies meni vessaan ja sinne tuli Kaneli jonka perässä oli jotain epämääräistä ja siitä hän nousi ja katsasti tilanteen niin huomasi Kanelilla roikkuvan yksi pentu mukana vielä istukkapussissa.No hän irroitteli sen ja lähti Kanelin perään niin yksi pentu oli olkkarin lattialla.Siinä vaiheessa mieheni soitti minulle ja kertoi mikä tilanne oli.Oletettavasti oli vielä mahassa pari pentua.Sitten tulikin jo kätilöitä kaveriksi ja minäkin pääsin jo kotiin.Kanelilla rupesi jo voimat ehtymään,rupesi jo hoippuileen ja edelleen oli ne pari pentua vatsassa.Mieheni oli ensikertalaiseksi oikein hyvä kätilö kun saattoi kolmannen pennun maailmaan.Pelätttin ,että voimat loppuu Kanelilta mutta niin sai vielä pienellä avustuksella neljännen pentunsa ulos.Kolme urosta ja yksi naaras sieltä tuli.
Kaneli oli äitinä hieman erilainen.Olisiko ollut moderni versio.
Ensinnäkin ei todellakaan syönyt niitä riippeitä mitä yleensä koirat syö.
Imetys oli kyllä kanssa mielenkiintoista.Heräsin lähes joka yö sitä pienimmäistä auttamaan nisälle kun muuten olisi kyllä menehtynyt kun oli porukan pienin.
Annoimme pennuille nimet.Pippuri,Manteli,Fenkoli ja Sahrami.Fenkoli oli porukan pienin ja meinasi menehtyä muutaman kerran mutta aina se pienin ja sisukkaan vain sain elämästä kiinni ja ihan kelpo pentu tulikin.Kanelille ei riitänyt oikeat pennut vaan vei myös ne muoviset vauvansa sinne häkkiin.
Kanelihan nukkui meidän keskellä ja kuviteltiin,että on pentujensa kanssa häkissä mutta toisin kävi.Hän kävi syöttämässä pentunsa ja sieltä aina onnlllisena hyppäs meidän keskelle loppuyöksi.Pennut kasvoi hyvin ja mieheni punnitsi ne joka aamu ja teki myös exeltaulukon heistä.Kaneli opetti pentujaan aika rajulla kädellä niinkuin äidit näköjään tekee, välillä teki huonoa kun komenti niitä ja näytti hampaitaan.Välillä meinas salakuljettaa pennuille nakkeja poskissansa, onneksi huomasin sen.
Kun tuli aika luovuttaa pennut omistajilleen niin meidän Kaneli ei ollut moksiskaan vaan päinvastoin oli hyvin tyytyväinen kun sai olla jälleen huomionkohteena.
Kanelin pennut saivat hyvät kodit kaikki,edelleenkin pitävät muutamat yhteyttä.
Meni joku vuosi oikein hyvin,oli vain muutamia pieniä korva ja hiivatulehduksia.
Kun reissaamme paljon niin usein sattui niin ,että Kaneli sairastui juuri silloin kun olimme lähdössä.( enempi sääntö kuin poikkeus)Yhden kerran lähdimme Ranskaan niin huomasin Kanelin kuumeiseksi ja korkea kuume oli ,vuoti verensakaista ja ei ollut juoksuaika.No hyvin nopeasti lääkäriin niin kohtutulehdus oli ja me olimme lähdössä reissuun tietenkin.( Vaistosiko se?)
Siskoni otti koiran ja Kaneli sai sitten vahvat lääkkeet,eipä ollut meidän häävi olla reissussa.Onneksi lääkkeet puri ja saimme heti tultuamme kohdunpoistoajan.Usein pennut saatuaan niin vaarallisia kohtutulehduksia ei pitäisi esiintyä ,no Kanelille tuli.
Taas meni muutama vuosi hyvin kunnes huomasimme Kanelin silmissä jotain outoa.Taas mentiin lääkäriin ja tälläkertaa oli kaihidiaknoosi.Vasemmassa pahempi.
Lääkäri kehotti menemään silmäleikkaukseen ettei näkö menisi.Tilasimme ajan Tampereelle missä vaihdettiin molempiin silmiin uudet mykiöt.Se leikkaus meni hyvin mutta siitäpä jäi sitten painetauti koiralle ja loppu elämän lääkitys.
Kaneli oli jo lähes 9 vuotias.Paineet oli vasemmassa silmässä varsin korkeat ,välillä melkei 90 kun ne pitäis olla alle 20.Se että koirasta ei huomannut mitään vaikka nuo paineet oli korkeat ihmetytti kyllä meitä.Kun haki palloa niinkuin ennenkin ja oli aivan normaali.Silmälääkäriltä saatiin silmänpoisto kehotuksetkin jo aika pian mikä oli aika shokki.
Mieheni kanssa päätimme,että emme tee Kanelista sokeaa vaikka olisi ehkä pärjännytkin.Puolisen vuotta elimme aika normi elämää ja laitoimme tippoja aamuin illoin Kanelille.Ja koira voi hyvin,emme ainakaan huomanneet mitään poikkeavaa..
Tuli taas reissuun lähdön aika ja huomasin Kanelin pitävän vasenta silmää kiinni.Siitä huolestuin ja lääkäriin jälleen matkasimme Jyväskylään.Silmän takana oli haavauma mikä oli tullut pitkäaikaisen kortisoni lääkkeen vuoksi.Sai kunnon ropit jälleen..Silloin aavistin jo pahinta tulevasta.
Tulimme reissusta ja kaikki näytti olevan hyvin.Parin päivän päästä lähdimme lomalle ja onnekseni saimme Ihanan Ystävän meille kotiin Kanelia hoitamaan.
Kun palasimme viikon päästä kotiin niin huomasin Kanelin silmässä muutoksia,silmässä oli pullollaan erivärisiä ikäänkuin pullistumia,tiesin Kanelin lopun olevan lähellä😢🐩❤️Sain nopeasti lääkäri ajan.Tuttu lääkäri vastassa,hänkin luuli Kanelin paineiden olevan korkeat vaan olikin päinvastoin,oli vain 8.
Tilanne oli huolestuttava,saatiin kolmepäiväinen tehokuutta vielä.Tiesin siinä vaiheessa että meidän Kanelin oli kohta aika lähteä sateenkaarelle.( itkua ja kurkkua kuristaa kun kirjoitan tätä lentokoneessa).
Perjantaina menimme jälleen lääkäriin.Kaneli söi jo huonosti ei edes omia herkkujaan, muuten ei vaikuttanut kipeältä.Paistoin kanafilettä ja tarjosin nakkia ,viimein jonkun palan söi.
Lääkäri sanoi,että tilanne on erittäin paha ja mittasi paineet jotka oli enää vain 3.Toinen lääkäri kävi kanssa toteamassa tilanteen.
Silmä olis voinut räjähtää hetkellä millä hyvänsä ja sitä emme jääneet odottamaan.
Sillä hetkellä jouduimme tehdä elämämme vaikeimman päätöksen.Kaneli sai elää yli kymmenen vuotta hyvää elämää,sai sen sata pusua päivittäin ja rapsutuksia miljoonat,paljon lenkkeilyä ja pallon heittoa.Se oli meidän ” karvavauva”.Lähes joka paikkaan pääsi mukaan.

Kanelin oli aika mennä.❤️🐩
Siinä rauhallisena sylissäni lepäsi kun sai rauhoittavan piikin.
Rakkautta oli päästää Kaneli pois❤️❤️❤️❤️❤️❤️

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.